Sanomattomia sanoja, tyhjiä lauseita.
Niitä on helppo säilyttää ja muistaa.
Valehdella itselle ne sanotuksi ja ehjiksi lauseiksi.
Miten kauan ihminen, voi elää kaiken sen kanssa.

Merkitsemättömiä tunteita, turhia haluja.
Tyhjiä huoneita, kotisi varjoja.
Kävelet tai juokset elämäsi polkuja.
Kaikki tyhjenee ja häviää, kun suljet silmäsi.
Pakenemista unen maailmaan, halu elää mahdotonta.

Kaikki tämä vuoksi elämäsi.

Vuoksi kaiken sen pienen ilon hetkisen.
Vuoksi kaiken sen suuren surun ikuisen.
Olet tässä ja nyt, merkitsemättömänä.
Kaiken sen tyhjyyden keskellä, silmät auki helvetissä